Takaisin
Kippari-Kalle oli vahingossa oikeassa: pinaatti kasvattaa lihaksia.
Vuonna 1870 saksalainen ravintotieteilijä Emil von Wolff sai erääässä ravintoaineitten mittauksessa savikkakasveihin kuuluvalle pinaatille (Spinacia oleracea) huikeat rautapitoisuusarvot. Pinaatista tuli milteipä myyttinen terveysruoka, jota Amerikan lapset inhosivat ja jota äidit heille tuputtivat.
Äitien avuksi tuli 1929 syntynyt sarjakuvasuosikki Popeye eli Kippari-Kalle, väkivahva merimies. Piirroselokuviin siirryttyään Kippari-Kalle sai voimaruoakseen pinaatin: aina kun rosvot tarvitsivat löylytystä, Kalle hotaisi purkillisen säilöpinaattia ja johan saivat nyrkit puhtia.
Tästä markkina-avusta pinaatinviljelijät ja -purkittajat ilahtuivat niin, että ovat pystyttäneet Kippari-Kallelle useampiakin uljaita patsaita. Yksi komeimmista löytyy Texasin Cristal Citystä, joka on pinaatinviljelyalueen keskuspaikka. Kilpaileva patsas on Arkansasin Almassa, jossa purkitetaan Popeyen nimeä kantavaa purkkipinaattia. Kallen patsas löytyy myös Illinoisin Chesteristä, joka on Kippari-Kallen luojan, Elzie Segarin kotikaupunki.
Myytti jäi elämään, vaikka 1937 havaittiin, että yli puolen vuosisadan takainen mittaustulos olikin väärä: desimaalipilkun lipsahdus oli kymmenkertaistanut rautapitoisuuden. Todellisuudessa pinaatissa on rautaa suunnilleen saman verran kuin muissakin lehtivihanneksissa.
Lisäksi pinaatin oksaalihappopitoisuus haittaa raudan imeytymistä. Siksi sen yhteydessä tarjotaan useimmin jotain maitotuotetta tai pinaatti laitetaan osaksi maitokastiketta.
Viimeisen niitin myytille laittoi tämän vuoden alussa kriminologi Mike Sutton, joka 30-kuvun asiakirjoja pengottuaan osoitti, että pinaatin valinta Kippari-Kallen voimanlähteeksi ei perustunut lainkaan rautaan, vaan pinaatin terveydelle tärkeän A-vitamiinin tuntuvaan pitoisuuteen.
Pari vuotta sitten Kippari-Kalle sai kuitenkin kunnianpalautuksen. Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijat osoittivat, että pinaatti todellakin kasvattaa lihaksia. Ei kuitenkaan rautapitoisuutensa, vaan sisältämiensä nitraattien ansiosta. Lihasten eräänlaiset voimalat, mitokondriot, saavat siitä näkyvästi vaikuttavaa puhtia jo muutaman päivän pinaattidietillä.
Tämä on mukavaa kuultavaa etenkin koulukeittiöille, joiden tarjoomuksista juuri pinaattiletut keikkuvat suosikkien kärkiryhmässä. Myös valmisruoissa pinaattiletut ovat suosituimpien joukossa, ja makurankkauksissa ne listautuvat harvoihin pluspisteitä kerääviin eneksiin.
Pinaatti on mainio ja maukas vihannes, joka tuli Eurooppaan 1000-luvulla, kun arabit valloittivat Espanjan. Sieltä se kiipesi 1300-luvulle tultaessa Ranskaan ja Englantiin, joissa se sai suosiota etenkin siksi, että se yksi kevään varhaisimmista vihanneksista. Hurjaan suosioon pinaatti nousi Ranskassa 1500-luvulla, kun Ranskaan kuningattareksi naitu Katherine de´ Medici ihastui siihen niin, että määräsi tarjottavaksi sitä joka aterialla. Useat pinaattiruoat kantavatkin lisänimeä Fiorentine, firenzeläinen, kuningattaren kotipaikan mukaan.
Myöhemmin pinaatin teki suosituksi sen voimakkaasti värjäävä ominaisuus. Vielä tänäänkin, kun ruokaan, vaikkapa pastaan, halutaan saada vihreä väri, siihen sekoitetaan pinaattia.
Pinaattilettujen ohessa suosituimpia pinaattiruokia ovat pinaattikeitto ja pinaattimuhennos, mutta pinaattia käytetään paljon myös pastoissa, munakkasissa, leivonnaisissa – melkein mihin vaan voi lisätä pinaattia. Hieno aamiaisruoka on Eggs Benedict, johon kuuluu uppomuna, paistettua pinaattia ja Hollandaise-kastike. Nykyisin pinaattia saa esimerkiksi DeliVerdestä niin isoina lehtinä, että niitä voi käyttää myös kääryleitten kuorina
Kun Aino Havukaisen ja Sami Toivosen suositut lasten ADHD-sankarit Tatu ja Patu ryhtyvät kokkihommiin, tarttuvat hekin helppoihin pinaattilettuihin kirjassa Tatu ja Patu, syömään. Lettujen resepti on kirjassa tatuoitu Tatun eli jotenkin tutunoloisen ”Tsyrki Tsukkulan” selkänahkaan. Sarjakuvan voimin letut syntyvät oikeaoppisestti tiskiin asti: ”kunnon tyypit siivoo aina jälkensä!” Lättyjen ohje on standardi, tulos juuri oikean maukas.
Tatu ”Tsyrki” Tsukkulan pinaattiletut
2 munaa
1/2 l maitoa (tai kauramaitoa)
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
150 g sulatettua pakastepinaattia
1 rkl öljyä
1. Jos sun pinaatti on totaalisen eskimoa eli jäässä, se kantsii sulattaa ekaks (jos sulla on tuoretta pinaattia, sä oot tosi päällikkö!).
2. Tokaks sä rikot nää munskut tänne kulhoon. Sit lisätään maito. Vatkataan. Sit lisätään jauhot, pinaatit, suola ja öljy. Vatkataan taas. Sitannetaan tän taikinan turvota öbaut puol tuntii.
3. Aletaan paistaa. Kun pannu on kuuma, siihen laitetaan snadisti öljyy ja sopivasti taikinaa. Paistetaan molemmilta puolilta. Paistetaan kaikki pintskutaikina plätyiksi.
