Takaisin
Mummo tai isoäiti on takuuvarma ruokabrändi. Jos menee kauppaan, ostoskoriin kertyy aimo määrä mummon tuotteita. Jos selaa keittokirjoja tai ruokalehtiä, taas on mummo asialla joka puolella. Nettiä selaamalla löytyy Mummon tai Isoäidin mukaan nimettyjä ruokia varmaan satoja. On lihapullaa, pitkoa, kermakakkua, muusia, pikkuleipiä, piirakoita ja tietenkin muna-kermavaahtokastikkeella höystetty kesäsalaatti ja kevyesti etikkaiset hölskykurkut.
Nämä bongaukset saavat mietteliääksi. Tietty, perusjuttu tietenkin on, että kauppa-Lopo olettaa, että kuluttajalla on mielessään pullanpehmeitä muistikuvia mummolasta, jossa aina sai parempaa ruokaa kuin kotona (pitää varmaan usein paikkansakin; kotona tehdään karumpaa arkiruokaa, mutta mummo mielellään hemmottelee herkuilla). Mutta se jää pelkän tuotepakkauksen tai ruokareseptin takaa selvittämättä, kenen mummoon/isoäitiin niminikkari vetoaa?
Ei ole yhdentekevää, kuka Mummo-tuotteen otsikon lukee, sillä eri ihmisten mummokuva poikkeaa paljon muitten mummokuvasta. Suurten ikäluokkien mummo on ihan eri henkilö kuin vaikkapa millenniaalien mummo. Siinä missä suurten ikäluokkien mummo on ennen itsenäisyyttä syntynyt harmajapää, suuret ikäluokat itse ovat mummoja (ja pappoja) 2000-luvulla syntyneille (silti Mummo-tuotteitten kannessa usein on kuvattu 50-luvun mummo eikä zumbaavaa ja skumppaa hörppivää nykymummoa).
Sitten on vielä tämä 2000-luvun monimuotoinen ja monin osin kovin paljon muuttunut globaali maailma, josta pieniä merkkejä näkyy netistä poimimituista mummoruoistakin. Sieltä näet löytyy myös Mummon banaanicurryä, Mummon perinteistä hapankaalia tai Mummon adzikaa. Tai Mummon mustaherukkasiideriä. Sanoisiko että, uutta mummonmallia.
Jos nyt kumminkin unohdetaan hetkeksi tuo mummouden syvimmän olemuksen pohdinta ja palataan alkuun eli niihin ruokiin, joista mummo ehkä parhaiten tunnetaan. Ja nehän ovat mummon/isoäidin vihreä salaatti sekä isoäidin hölskykurkut. Jos oikein tahdon muistaa, ei 50-60–luvuilla kesällä tehty juuri muuta salaattia kuin tuota lehtisalaatin ja muna-kermakastikkeen mainiota yhdistelmää. Ja etikkaliemeen tehtyjä tillikurkkuja taisi olla kesällä kurkkujen aikaan joka päivä, oli pääruoka mikä vain.
Niitä nyt tehkäämme.
Mummon kurkut
Näitä tarvitset
4-5 avomaan kurkkua
1 dl väkiviinaetikkaa
2 dl sokeria
3 dl vettä
ripaus suolaa
reilusti hakattua DeliVerden tilliä
Tee näin
1. Tee ensin perinteinen 1-2-3-liemi eli yksi osa etikkaa, kaksi osaa sokeria ja 3 osaa vettä. Kiehauta vesi ja sokeri. Kun sokeri on sulanut, lisää etikka. Anna jäähtyä.
2. Kuori avomaankurkut (voit käyttää kyllä kasvihuonekurkkuakin, mutta avomaan kurkun maku on jotenkin ”alkuperäinen”). Viipaloi kurkut hyvin ohuiksi siivuiksi.
3. Laita kurkkusiivut purkkiin tai kulhoon, sekoita joukkoon tillihake ja kaada jäähtynyt liemi päälle. Anna maustua ainakin jokunen tunti tai yön yli.
Isoäidin salaatti
Näitä tarvitset
3 kananmunaa
2 kerää pehmeälehtistä DeliVerden mummonsalaattia
1,5 dl vispikermaa
3 tl väkiviinaetikkaa
3 tl Auran (ei missään tapauksessa Turun!) makeaa sinappia
1 tl sokeria
1/4 tl suolaa
valkopippuria
(tilliä)
Tee näin
1. Keitä kananmunat koviksi, jäähdytä ja kuori. Erottele valkuainen ja keltuainen ja hienonna valkuainen. Survo keltuainen haarukalla mureniksi.
2. Revi salaatti aika isoiksi paloiksi ja laita kulhoon. Sekoita joukkoon valkuaishake.
3. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, lisää joukkoon keltuaismuhennos, etikka, sinappi ja sokeri. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kastike salaattiin. Halutessasi voit silputa joukkoon tilliä.
